Myyjän palkkamalli: miten comp ohjaa käytöstä B2B-yhtiössä

Lyhyesti

Myyjän palkkamalli on myynnin todellinen strategia, koska myyjät tekevät sitä, mistä heille maksetaan. Toimiva malli rakennetaan kassavirran ehdoilla: palkkio maksetaan laskutetusta ja maksetusta summasta, sillä on kiihdytin yli 100 %:n suoritukselle eikä kattoa, tavoite on realistinen ja myyjä pystyy laskemaan oman palkkionsa päässään. Asiakkuustiimeillä (KAM ja CS) palkkio sidotaan asiakkuuksien nettokasvuun, asiakaspoistumaan ja asiakkuuden terveyteen.

Parhaat myyjät motivoituu rahasta. Ja nää parhaat myyjät päätyy hyvin suurella todennäköisyydellä organisaatioihin, joissa comp-mallit on osattu rakentaa tämän mahdollistamiseksi.

Tää tuntuu olevan Suomessa edelleen vähän tabu. Siis sanoa ääneen, että raha ja kauppojen voittaminen motivoi.

Mut myynti ei ole tasa-arvoinen pelikenttä, eikä sen kuulukaan olla. Se on tulosurheilua, loppujen lopuksi. Parhaat tienaa ja menestyy.

Comp-malli on aina se lopullinen raamattu, joka ohjaa myynnin ja CS:n tekemistä. Jos insentiivit ei heilahda, harvoin heilahtaa tekeminenkään. Se on käytännössä organisaation P&L tiivistettynä myyjän palkkakuittiin. Ja jos se on ristiriidassa firman strategian kanssa, porukka uskoo aina omaa palkkakuittiaan ensin.

Oon rakentanut ja implementoinut näitä uran varrella monet kerrat eri konteksteihin. Mun näkemykset on myönnetysti jäävejä, koska ne pohjautuu tulospohjaiseen motivointiin eikä tasajakoon työpanoksesta riippumatta.

Rajaus: tämä artikkeli käsittelee palkkamalleja kaupallisesta ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Työsopimuksiin ja palkkausjärjestelmiin liittyvissä juridisissa kysymyksissä kannattaa käyttää työoikeuden asiantuntijaa.

Miksi palkkamalli ratkaisee myynnin tuloksen

Organisaatio saa aina sen käyttäytymisen, minkä palkkiomalli ohjaa. Riippumatta siitä, mitä strategiadeckissä lukee.

Omalla SaaS-urallani kaikki luvut oli läpinäkyvää dataa kaikille päivästä yksi. Ensimmäiset 15 kuukautta putkeen myyntitargetissa, monesti yli 150 %. Yhden kuukauden myyntiennätys 93 000 euroa. EMEA:n top 2 ja top 4 myyjä dollareissa mitattuna peräkkäisinä vuosina. Muistan nää luvut edelleen ulkoa, koska aidoissa myyntiorganisaatioissa niistä ollaan ylpeitä ja niistä kilpaillaan.

Tällainen ympäristö ei sovi kaikille. Mut näistä raakarehellisistä ympäristöistä kouliintuu monesti kovimmat myyjät.

Kun palkkamalli on rakennettu huonosti, käy tyypillisesti näin:

  • Myyjät optimoi sitä, mikä maksaa, ei sitä, mikä on firmalle kannattavaa.
  • Diilit jää putkeen kellumaan, koska mikään ei palkitse sulkemisesta juuri nyt.
  • Parhaat myyjät lähtee sinne, missä hyvästä suorituksesta maksetaan enemmän.
  • Firma vetäytyy ”turvalliseen” kiinteään palkkaan, ja siinä mallissa häviää lopulta kaikki. Niin firma kuin myyjäkin.

Kassavirta ensin

Myynnin bonusmallit epäonnistuu useimmiten, koska myyntijohtaja ei tunne kassavirtavaikutusta tarpeeksi hyvin.

Johtoryhmässä asetelma on usein kaksi vastaan yksi: toimitusjohtaja ja CFO vastaan myyntijohtaja. Pelkkä ”komissiot kvartaalin jokaisesta myynnistä” -argumentti ei riitä, eikä sen pidäkään riittää. Tästä ei voi syyttää pelkästään myyntijohtajaa, jos hän ei ole aiemmin rakentanut vastaavia malleja. Silloin toimitusjohtajalla ja CFO:lla pitää olla maturiteettia rakentaa kassavirrallisesti kannattava insentiivimalli yhdessä myyntijohtajan kanssa.

Kolme argumenttia, joilla myyntijohtaja puhuu CFO:n kanssa samaa kieltä:

  1. Kassavirta, ei myydyt eurot. Mitä rahaa yhtiöön oikeesti jää ja millä katteella pelataan? Onko kaupassa kumppanituotteita, läpilaskutusta, alihankintaa tai raskasta resurssisitoutumista? Ilman tämän auki laskemista argumentointi jää ohueksi, ja CFO voittaa aina. Syystäkin.
  2. Palkkio laskutetusta ja maksetusta summasta, ei tarjouksen hintalapusta. Tämä pakottaa koko kaupallisen ketjun terveelle pohjalle. Kun komissio realisoituu vasta, kun raha on tilillä, syntyy aito insentiivi varmistaa, että laskutus tapahtuu ajallaan eikä veny 60–90 päivän päähän.
  3. Standardisoitu minimihinnoittelu. Jos firmassa ei ole selkeää alarajaa sille, millä hinnalla saa myydä, myynti näyttää hyvältä ja kannattavuus romahtaa. Myyjällä ei voi olla mandaattia myydä alle kannattavuusrajan ilman poikkeuslupaa. Ja jos poikkeus tehdään, sen pitää olla tietoinen päätös eikä myyntiprosessin sivutuote.

Ilman näitä kolmea palkkiomalli ei koskaan pääse aidosti pöydälle. Lopputulos on tuttu: turvallinen ja lattea insentiivimalli, joka ei ohjaa tekemistä eikä kasvata kassavirtaa.

Kuusi kysymystä, joilla testaat oman palkkamallisi

Nää kysymykset kannattaa jokaisen kaupallisen johtajan ja myyjän kysyä itseltään toimialasta riippumatta.

1. Mitä malli oikeasti palkitsee?

Katso, mitä myyjä tekisi, jos hän optimoisi pelkästään omaa palkkaansa. Se on se, mitä malli palkitsee, riippumatta siitä, mitä sen oli tarkoitus palkita.

2. Onko mallissa katto?

Jos on, parhaat myyjät lopettaa myymisen sinä päivänä, kun katto saavutetaan. Ja seuraavana vuonna ne on töissä muualla.

3. Onko mallissa kiihdytin?

Yli 100 %:n suorituksesta pitäisi maksaa enemmän per euro, ei saman verran. Muuten ei ole mitään syytä ylittää tavoitetta.

4. Onko tavoite realistinen kenellekään?

Jos viime vuonna kukaan ei päässyt tavoitteeseen, vika on tavoitteessa eikä tiimissä. Malli menettää ohjausvaikutuksensa kokonaan sillä hetkellä, kun tiimi lakkaa uskomasta tavoitteen saavutettavuuteen.

5. Ymmärtääkö myyjä mallin?

Jos myyjä ei osaa lennosta laskea päässään, mitä yksi kauppa tuo hänelle, malli ei ohjaa mihinkään.

6. Mitä tapahtuu churnille ja luottotappioille?

Clawback eli palkkion takaisinperintä asiakkaan lähtiessä tai jäädessä maksamatta on reilu. Mut se pitää sopia etukäteen, ei siinä vaiheessa kun asiakas irtisanoutuu.

Lisäksi yksi rakenteellinen ehto: palkkamallin pitää olla linjassa yrityksen kaupallisiin tavoitteisiin oikeassa syklissä. Jos tavoitteet asetetaan kuukausitasolle ja niitä seurataan viikoittain, comp-mallin pitää elää samassa kellotaajuudessa.

OTE ja palkka-avoimuus rekrytoinnissa

OTE (On Target Earnings) on myyjän kokonaisansio, kun hän saavuttaa tavoitteensa 100 %:sti: peruspalkka ja muuttuva osa yhteensä.

Suomessa on edelleen hämmentävän heikko kulttuuri palkka-avoimuudesta myynnin kontekstissa. Hakuilmoituksessa lukee ”kilpailukykyinen palkka”, ja haastattelussa pyöritellään peukaloita, kun hakija kysyy, mitä parhaat myyjät tienaa.

Mihin tää johtaa? Parhaat hakijat ei vaivaudu hakemaan. Suomen B2B-myyntipiirit on niin pienet, että OTE-tasot kiertää kahvihuoneissa ennen kuin hakuilmoitus on edes julki. A-myyjä tietää vuorokaudessa, että teidän OTE on 25 000 euroa kilpailijaa alempi, ja siirtyy seuraavaan ilmoitukseen.

Yksinkertainen muutos: laita edes OTE-haarukka hakuilmoitukseen. ”Mut se nostaa palkkakustannuksia” -argumentti on lähtökohtaisesti väärä. Avoimuus ohjaa rekrytoimaan oikeat profiilit oikeisiin rooleihin ilman kuukausien neuvottelua. Avoimuus on tehokkuutta, ei kuluerä.

Myyjän näkökulmasta nää on punaisia lippuja rekrytointiprosessissa:

  1. Ilmoituksessa ei mainita pohjapalkkaa, eikä OTE-rakennetta ole olemassa.
  2. B2B-myyjää haetaan kiinteällä palkalla.
  3. Hakija säikähdetään, jos hän sanoo suoraan olevansa motivoitunut rahasta.
  4. Yritys ei uskalla tai osaa kertoa, paljonko sen parhaat myyjät tienaa.

Älä siis ikinä aliarvioi rahanälkäisiä hakijoita, jos he uskaltaa sanoa sen ääneen.

Kuvitteellinen esimerkki: uusmyyjän OTE-rakenne

Lähtöoletukset: myyjän vuositavoite on 400 000 euroa uusmyyntiä, ja palkkio maksetaan laskutetusta ja maksetusta summasta.

  • Peruspalkka 4 500 euroa kuukaudessa eli 54 000 euroa vuodessa.
  • Komissio 20 % myynnistä, kun threshold-taso ylittyy. Tässä threshold on 60 % tavoitteesta eli 240 000 euroa.
  • Kiihdytinkomissio 30 % siitä myynnistä, joka ylittää 100 % tavoitteesta.
  • Kiinteä bonus 5 000 euroa, kun tavoite saavutetaan 100 %:sti.
  • Kiihdytinbonus 10 000 euroa, kun tavoite ylittyy 150 %:iin.
80 % tavoitteesta 100 % tavoitteesta 150 % tavoitteesta
Myynti 320 000 € 400 000 € 600 000 €
Peruspalkka 54 000 € 54 000 € 54 000 €
Komissio 20 % 16 000 € 32 000 € 32 000 €
Kiihdytinkomissio 30 % – – 60 000 €
Bonukset – 5 000 € 15 000 €
Yhteensä 70 000 € 91 000 € 161 000 €

OTE on tässä esimerkissä 91 000 euroa, josta muuttuvan osan osuus on noin 40 %. Myyjä pystyy laskemaan oman palkkionsa päässään, ja tavoitteen ylittävä myynti palkitsee selvästi enemmän kuin myynti tavoitteeseen asti.

KAMin ja CS:n palkkamalli

Asiakkuustiimit jää harmittavan usein paitsioon palkkamallikeskusteluista verrattuna uusmyyntiin. Silti juuri siellä makaa usein suurin osa liikevaihdosta.

Jos KAM saa saman kuukausipalkan riippumatta siitä, lähteekö asiakas vai pysyykö, miksi ihmeessä hän optimoisi asiakkaan pysymistä? Tää ei ole monimutkainen ongelma. Se on puhdas insentiiviongelma.

Kaikki tuntee sen KAMin, joka nauraa matkalla pankkiin ilman tulosvastuuta. Organisaatio antaa sooloilulle mandaatin, jos palkkamalli ei ohjaa systemaattiseen asiakkuuksien hoitoon.

Toimiva CS- ja KAM-palkkamalli sisältää peruspalkan päälle vähintään kolme komponenttia:

  1. Asiakkuuksien nettokasvu euroina ja prosentteina omasta portfoliosta, mukaan lukien uusinnat ja lisämyynti.
  2. Asiakaspoistuma bruttona euroina ja prosentteina. Näkyy bonuksessa, kun asiakkuus menetetään ilman varhaisia toimenpiteitä tai kun poistuma painuu tavoitetason alle.
  3. Asiakkuuden terveys, esimerkiksi health score tai NPS.

Lisäksi lisämyyntikomissio yhdessä myyjän kanssa tehdyistä laajennuksista. Win-win molemmille.

Paras reaktio, jonka asiakkuudesta vastaava voi päästää suustaan, kun portfolion isoin asiakas ilmoittaa irtisanovansa sopimuksen, on spontaani ärräpää. Silloin on aika varmaa, että ansaintamalli on sidottu asiakkuuksien pysyvyyteen. Ja sen pitääkin ketuttaa, koska se synnyttää proaktiivisia liikkeitä:

  1. Selvitetään perinpohjaisesti, miksi asiakas haluaa lähteä.
  2. Onko mitään tehtävissä, kun syyt ymmärretään?
  3. Voisiko asiakas jatkaa pienemmällä kokonaisuudella?
  4. Jos ei, mistä löytyy paikkaavat eurot portfolioon?

Klassinen väittely kuuluu: ”Mut CS ei ole myyntirooli.” On ja ei ole. Asiakkuuden arvo ja pysyvyys on CS:n vastuulla, ja sen pitää näkyä palkkarakenteessa. Lopulta asiakkuuksien arvo mitataan rahassa, ei yksittäisissä ihmissuhteissa. Ja firma omistaa sen liikevaihdon, ei KAM.

Asiakkuuksien kasvun viisi kypsyystasoa

Mun palkkamalli oli vuosien ajan sidottu 30 miljoonan dollarin liikevaihtoon nykyasiakkaista. Se pakotti johtamaan asiakkuuksien kasvua systemaattisesti: jos meiltä sulaa x prosenttia nykyasiakkaiden liikevaihdosta, miten se kompensoidaan?

Kymmenen vuoden SaaS- ja kasvuyhtiökokemuksen pohjalta B2B-yhtiöt jakautuu karkeasti viiteen tasoon:

  1. Asiakkuuksia ei kasvateta lainkaan, eikä sitä ole huomioitu asiakasvastaavien palkkamalleissa.
  2. Asiakkuuksia kasvatetaan fiilispohjalta ja myydään satunnaisesti, jos myydään. Ei huomioitu palkkamalleissa eikä mittareissa. Se perinteinen KAM-syndrooma.
  3. Uusmyynti vastaa asiakkuuksien kasvattamisesta, ja se on ehkä huomioitu palkkamallissa. Usein uusmyynnin mittarit sopii tähän huonosti.
  4. Asiakkuuksia kasvatetaan systemaattisesti eri segmenteissä. Asiakkuustiimien kasvutavoitteet on huomioitu palkkamalleissa, ja health score sekä aktiivisuusmittarit seuraa poistuman rinnalla.
  5. Erillinen growth-tiimi kasvattaa asiakkuuksia kuukausitavoitteilla yhdessä asiakasvastaavien kanssa. Tavoitteet mitoitetaan niin, että ne kattaa asiakaspoistuman bruttomenetyksen.

Tasoja neljä ja viisi näkee harvoin vietynä aidosti operatiiviseen arkeen. Juuri sieltä systemaattinen kasvu kuitenkin tulee.

Valuvika lähtee liikkeelle jo johtoryhmätasolta. Jollain on oltava liiketoiminnallinen tulosvastuu CS-puolesta, sidottuna palkkamalliin. Jos kellään ei ole, miksi kukaan ottaisi lisähommia pöydälleen? Lopputuloksena kaikki paukut on uusmyynnissä, ja myyntiennusteesta puuttuu kokonaan nykyasiakkaiden osuus.

Miksi palkkamalleista ei puhuta?

Palkkamalleja vastustetaan usein ideologisista syistä, koska ne koetaan epäreiluiksi tiimin kesken. Ikään kuin kukaan ei saisi parempaa korvausta tekemällä asiat paremmin kuin kollega.

Kuinka moni oikeasti haluaa kieltäytyä mahdollisuudesta saada parempi korvaus hyvin tehdystä työstä? Niinpä.

Toinen, rationaalisempi syy on, että mallit on alun perin rakennettu vinoon: sidottu vääriin mittareihin tai tehty firmalle kassavirrallisesti negatiivisiksi. Siksi niiden kanssa on ryhdytty varovaisiksi ja tyydytty kiinteään palkkaan.

Täydellistä palkkamallia ei ole olemassa. Mut malli kertoo aina, mitä firmassa lopulta arvostetaan ja millä ambitiotasolla. Se heijastaa suoraan yrityskulttuuria, johdon maturiteettia ja ymmärrystä kaupallisesta toiminnasta.

Tarkistuslista: palkkamallin terveystarkastus

  1. Maksetaanko palkkio laskutetusta ja maksetusta summasta?
  2. Onko myynnille määritelty minimihinta, jonka alittaminen vaatii poikkeusluvan?
  3. Onko mallissa kiihdytin yli 100 %:n suoritukselle?
  4. Onko mallissa katto? Jos on, miksi?
  5. Saavuttiko vähintään osa tiimistä tavoitteen viime vuonna?
  6. Osaako jokainen myyjä laskea päässään, mitä yksi kauppa tuo hänelle?
  7. Onko clawback sovittu etukäteen?
  8. Onko KAM- ja CS-roolien palkkio sidottu nettokasvuun, poistumaan ja asiakkuuden terveyteen?
  9. Onko jollain johtoryhmässä tulosvastuu nykyasiakkaiden liikevaihdosta?
  10. Kerrotaanko OTE-haarukka rekrytointi-ilmoituksessa?

Loppuun

Palkkamalli ei ole HR-kysymys. Se on kaupallinen strategia, joka maksetaan joka kuukausi.

Jos haluat tietää, mitä tiimisi oikeasti tekee ensi kvartaalilla, älä lue strategiadeckiä. Lue palkkamalli.

Usein kysytyt kysymykset

Miten myyjän palkkamalli kannattaa rakentaa?

Myyjän palkkamalli rakennetaan peruspalkasta ja muuttuvasta osasta, joka sidotaan myyntitavoitteeseen. Palkkio kannattaa maksaa laskutetusta ja maksetusta summasta, mallissa pitää olla kiihdytin yli 100 %:n suoritukselle eikä kattoa, tavoitteen pitää olla realistinen ja myyjän pitää ymmärtää, miten palkkio lasketaan.

Mikä on OTE?

OTE (On Target Earnings) on myyjän kokonaisansio, kun hän saavuttaa myyntitavoitteensa täysimääräisesti. Se koostuu peruspalkasta ja muuttuvasta palkkiosta. OTE-haarukan kertominen rekrytointi-ilmoituksessa houkuttelee parempia hakijoita ja nopeuttaa rekrytointia.

Pitääkö myyjän palkkiomallissa olla katto?

Ei pitäisi. Katto saa parhaat myyjät lopettamaan myymisen, kun katto saavutetaan, ja lisää riskiä, että he siirtyvät yritykseen, jossa hyvästä suorituksesta maksetaan enemmän. Sen sijaan yli 100 %:n suorituksesta kannattaa maksaa kiihdytetyllä palkkioprosentilla.

Miten account managerin tai KAMin palkkaus kannattaa rakentaa?

Asiakasvastaavan muuttuva palkka kannattaa sitoa kolmeen asiaan: oman portfolion nettokasvuun euroina ja prosentteina, asiakaspoistumaan bruttona sekä asiakkuuksien terveyteen (esimerkiksi health score tai NPS). Lisäksi voidaan maksaa lisämyyntikomissiota yhdessä myyjän kanssa tehdyistä laajennuksista.

Mikä on clawback?

Clawback tarkoittaa jo maksetun myyntipalkkion takaisinperintää tai vähentämistä, jos asiakas irtisanoutuu tietyn ajan sisällä tai jättää laskun maksamatta. Clawbackista pitää sopia etukäteen osana palkkamallia.

Aloita tästä

Katso miten audit ja 30–60–90 päivän roll-out toimii.

Kolme viikkoa, kiinteä laajuus ja tulokset valmiina hallitukselle. Jos audit ei nosta esiin mitään, mihin tiimi tarttuu 30 päivän sisällä, jatkamiselle ei ole syytä.

Tai ota suoraan yhteyttä

Haluatko jutella ensin? Soita tai laita sähköpostia.