Myyntijohtajan tärkein työ on tylsää: kellotaajuus, 1-1 ja arjen coaching
Hyvä myyntijohtaminen perustuu kolmeen toistuvaan rutiiniin: yhteinen kellotaajuus ja viikoittainen tiimipalaveri, jossa keskitytään viikon aikana vaikutettaviin leading-mittareihin, strukturoitu 1-1 jokaisen myyjän kanssa viikoittain tai joka toinen viikko, ja jatkuva coaching oikeiden myyntitapaamisten datan pohjalta. Yksittäinen myyntivalmennus ei korvaa näitä. Myyntijohtajan tehtävä on johtaa suorituskykyä, energiaa ja momentumia, ja siihen kuuluu myös reagointi, kun standardeja ei saavuteta.
Mikä erottaa parhaat myyntijohtajat keskinkertaisista?
Ei karisma. Ei neuvottelutaito. Eikä se, kuinka hyvin vetää kick-offin.
Se on kyky sietää tylsyyttä ja toistettavia rutiineja kuukaudesta toiseen.
Inhimillistä toki, koska me ihmiset ollaan perusluonteeltamme laiskoja. Aina haluttaisiin aloittaa viikonloppu vähän aikaisemmin. Yksi perjantain palaveri lipsuu pitkän viikonlopun takia. Sit toinen jonkun muun syyn takia. Kalenteriin tunkee hallituksen strategiakokous, ja yhtäkkiä myyntitiimin omat palaverit on se asia, mistä joustetaan ensimmäisenä.
Jokainen peruttu myyntitiimin palaveri on hiljainen signaali tiimille siitä, ettei struktuurilla ole väliä. Miksi myyjät eläisi sitä todeksi, jos johtokaan ei tee?
Tää artikkeli kokoaa yhteen ne rutiinit, joiden varaan myyntitiimin tulos lopulta rakentuu. Oon jalkauttanut näitä viimeisen puolentoista vuoden aikana kymmenen eri firman kaupallisiin tiimeihin ja vetänyt pelkästään tänä vuonna yli 40 1-1-keskustelua niiden myyjien kanssa.
Mikä on myyntiorganisaation kellotaajuus?
Kellotaajuus on se yhteisesti sovittu rytmi, jolla myyntitiimin suoritusta arvioidaan, tavoitteita seurataan ja johon myös comp-malli on sidottu.
Tää on kysymys, jonka kysyn aina myyntitiimiltä ja toimarilta, kun aloitan heidän kanssaan. Harva osaa vastata, koska yhtenäistä kellotaajuutta ei ole olemassa.
Yrityskohtaisia eroja on aina. Mut jokaisella myyntiorganisaatiolla pitää olla yksi ja sama vastaus läpi tiimin. Jos tiimin sisältä tulee vino pino eri vastauksia, myyntijohtaja on jo epäonnistunut.
Jos mun pitäisi kiteyttää oma johtamisfilosofia yhteen sanaan, se on tää. Suorituskykyä johdetaan aina loppuviimein kellotaajuuden kautta.
Ja rehellisesti: mä ihmettelen, miten yhdelläkään kaupallisella organisaatiolla on varaa operoida kellotaajuudella, joka on yli viikon mittainen. Toimialasta tai tuotteesta riippumatta. Jos kaupalliset tavoitteet asetetaan kuukausitasolle ja niitä käydään läpi viikoittain, on aika pirun paljon todennäköisempää performoida kilpailijoita paremmin. Etenkin jos muut tekee tätä laiskasti kerran kvartaalissa.
Jokainen ymmärtää, että asioihin kannattaa tarttua maanantaina, jos haluaa niiden olevan perjantaina valmiita. Ei kerran kuukaudessa. Ei joka toinen viikko. Joka ikinen viikko.
Myyntitiimin viikkopalaveri: rakenne ja sisältö
Viikkopalaveri on kellotaajuuden käytännön ilmentymä. Sen tehtävä on kääntää katse peräpeilistä niihin asioihin, joihin tiimi voi vielä tällä viikolla vaikuttaa.
Kaikki tunnistaa ne monotoniset statuspalaverit, joita pidetään vain palaverin pitämisen takia. Sessiot, joissa kaikki zoomaa ulos oman vuoronsa jälkeen, on pahinta ajanhukkaa kaikille. Ei palvele myyjiä, ei myyntijohtajaa ja kaikkein vähiten itse bisnestä. Monesti syy on se, että tuijotetaan lagging-mittareita peräpeilistä leading-mittareiden sijaan.
Mä uskon itse kaksiosaiseen kokonaisuuteen, täysin bisneksen omilla ehdoilla ja numerovetoisesti: viikoittainen tiimipalaveri ja sen rinnalla 1-1-rakenne jokaisen myyjän kanssa.
Viikoittainen kellotaajuus
Tiiminä käydään ma-pe-akselilla status ja eteneminen läpi: missä ollaan tiiminä viikon alkaessa (€) + mihin voidaan viikon aikana päästä (€) suhteessa tavoitteeseen.
Clousatut eurot kertoo missä mennään (lagging) ja niihin ei tällä viikolla enää vaikuteta. Pipelinen konvertoituminen, viikon kalenterissa olevat päätökset ja aktiviteetit taas on niitä jotka ohjaa tekemistä ja loppupeleissä ainoa asia mihin yksilö voi viikoittain vaikuttaa (leading). Eli tähän koko palaverin focus.
Mitä nämä tarkoittaa jokaisen yksilön osalta ja miten voidaan tukea/varmistaa jokaisen osalta edellytykset deliverata? Jokainen vastuutetaan viikkotason tekemisestä.
| Mittari | Mitä se mittaa | Mihin voi vaikuttaa tällä viikolla |
|---|---|---|
| Jälkikäteismittari (lagging) | Suljetut eurot suhteessa tavoitteeseen viikon alkaessa | Ei mihinkään. Kertoo, missä mennään. |
| Ennakoiva mittari (leading) | Myyntiputken konversio sekä viikon kalenterissa olevat päätökset ja aktiviteetit | Kaikkeen. Palaverin aika käytetään tähän. |
Tiimipalaveri ja 1-1 tarvitsevat toisiaan
Ilman ensimmäistä tiimi ei tiedä missä mennään. Ilman toista yksilö ei tiedä miten sinne päästään.
Tiimipalaveri kertoo jokaiselle, mikä on yhteinen tilanne ja mitä kultakin odotetaan tällä viikolla. 1-1 on se paikka, jossa käydään coaching-perusteisesti läpi yksilön fokusalueet ja ne asiat, joissa hän tarvitsee apua tavoitteisiin pääsemiseksi. Tarpeet on aina yksilöllisiä.
Jos numerot ja mittarit jätetään katveeseen, on mahdotonta vastata kysymykseen: miltä hyvän viikon pitäisi näyttää suoritustason valossa?
Miksi myyntijohtaja ei saa perua tiimin palavereita
Rutiini ei ole rutiini, jos tiimipalaveria siirrellään ja perutaan harva se viikko. Myyntijohtajan papereissa mikään muu sisäinen palaveri ei saa mennä tämän session edelle.
Ei ole mitään tärkeämpää kuin myyntitiimin omat palaverit, joissa myyntijohtaja on läsnä. Ei mitään.
Organisaatio toteuttaa juuri sen näköistä toimintamallia, joka sille mahdollistetaan. Tästä formaatista ei saa antaa itselleen slackia tippaakaan. Se on sitä kulttuuria, jonka myyntijohtaja luo ja vaalii.
Paperilla itsestäänselvyyksiä. Arjessa hemmetin tylsää toteuttaa.
Tylsyys tuo struktuurin. Struktuuri antaa käsinojan systemaattiselle tekemiselle. Ja systemaattinen tekeminen tuo ne tulokset, loppujen lopuksi.
Myyntijohtajan 1-1: rakenne joka toimii
Myyntijohtajan tärkein toistuva palaveri on viikoittainen tai joka toinen viikko pidettävä 1-1 jokaisen myyjän kanssa.
Helposti voisi luulla, että se on kvartaalin kick-off, hallituksen briiffit tai johtoryhmän strategiasessiot. Ei ole. 1-1 on se yksi asia, joka erottaa laiskat myyntijohtajat huipuista.
Tyypilliset virheet 1-1-kulttuurissa
- Palaveri perutaan, kun ”ei ole mitään tärkeää käsiteltävää”.
- Myyntijohtajalle tulee jotain ”tärkeämpää” päälle. Ei ole mitään tätä tärkeämpää.
- Palaveri muuttuu pipeline-statusten päivitykseksi, vaikka ne löytyy jo CRM:stä.
- Palaveri venyy yli 60 minuutin ja eksyy aiheesta.
- Myyjä tulee valmistautumatta, koska ”pomo kysyy mitä tarvitsee”.
Hyvän 1-1:n rakenne
Toimiva 1-1 kestää tunnin ja jakautuu neljään osaan:
| Osa | Aika | Sisältö |
|---|---|---|
| Numerot | 5 min | Data ja myyntiputken konversioluvut |
| Top 3–5 diiliä | 20 min | Diili kerrallaan: missä jumit, mitkä ovat myyjän seuraavat askeleet, voiko myyntijohtaja auttaa |
| Kyvykkyydet ja coaching | 20 min | Yksi konkreettinen taito fokukseen tapaamistranskriptien pohjalta, edellisen kerran palautteen läpikäynti |
| Henkilökohtainen | 15 min | Miten myyjä voi, jaksaminen ja fiilis, missä tarvitsee tukea |
Sama formaatti toistuvalla frekvenssillä. Ei poikkeuksia ilman erittäin painavaa syytä. Tää tehdään tylsäksi tarkoituksella.
1-1-dashboard: kahdeksan lukua auki palaverin alussa
Hyvä 1-1 ei ikinä perustu mutuun. Se perustuu reaaliaikaiseen näkymään myyjän omista luvuista, joka on auki molempien edessä, kun palaveri alkaa.
Nää kahdeksan lukua jokaisen AE:n dashboardilla:
- Pipeline generation suhteessa tavoitteeseen (viimeiset 30 päivää)
- Pipeline coverage suhteessa quotaan (3x on lattia, ei katto)
- Tämän kuun buukatut tapaamiset suhteessa tavoitteeseen
- Win-raten trendi ja kuluva kvartaali
- Voitetut eurot tässä kuussa suhteessa edelliseen
- Seuraavaksi sulkeutuvat diilit ja riskissä olevat diilit rinnakkain
- Myyntiputken arvo vaiheittain
- Ennuste suhteessa toteumaan
Ei enää raporttien kaivelua kesken palaverin. Ei enää ”palaan tohon lukuun myöhemmin”. Dashboard auki, agenda läpi ja coaching sen pohjalta, mitä data oikeesti kertoo.
Silloin 1-1 lakkaa olemasta statuspäivitys ja muuttuu coaching-sessioksi. Ja se on ero niiden myyntijohtajien välillä, jotka skaalaa tiimejä, ja niiden, jotka lapsenvahtii niitä.
Sama data on myös myyntiennusteen perusta, vain yksilötasolla.
Paras yksittäinen 1-1-kysymys
Aikoinaan meidän EMEA-alueen uusi aluejohtaja kysyi multa ensimmäisellä kerralla simppelin kysymyksen: ”What are you committed to?” Mihin sä olet sitoutunut?
Oon käyttänyt sitä siitä lähtien jatkuvasti, kun istun tiimien kanssa alas.
Kysymys on briljantti, koska motivaatio ja sitoutuminen on kaksi eri asiaa. Motivaatio tulee ja menee. Se on katossa ison diilin jälkeen ja pohjilla huonon viikon jälkeen. Sitoutuminen kestää myös ne huonot viikot.
Jokaiselta tulee eri vastaus. Yksi on sitoutunut esihenkilöönsä, toinen yritykseen, kolmas asiakkaisiin, neljäs omaan kehitykseensä. Ja juuri se vastaus kertoo paljon yksilön ajureista. Mitä paremmin myyntijohtaja ymmärtää tän, sitä paremmin hän pystyy auttamaan myyjää onnistumaan.
Jos et tiedä, mihin tiimiläisesi on sitoutunut, älä arvaile. Kysy.
Coaching nykyaikana: transkriptit, playbook ja AI
Myyjien kyvykkyyksien coachaaminen on tehty nykyään naurettavan helpoksi. Ennen se vaati, että istuttiin fyysisesti kuuntelemassa palavereita ja annettiin palaute perään. Sitä kannattaa edelleen tehdä valitusti, mut AI on tuonut prosessiin ihan eri skaalan.
Oli myyntitiimillä käytössä MEDDIC, SPICED tai joku muu playbook, näillä askelilla pääsee alkuun:
- Ota käyttöön keskustelujen tallennustyökalu, kuten Fireflies tai Garba, jos sellaista ei vielä ole.
- Aja tapaamisten transkriptit reaaliajassa tai takautuvasti oman playbookin mukaan rakennetun promptin läpi.
- Tee kvartaalin yhteenveto koko tiimin tapaamisista ja yksilötasolla.
- Pura tulokset atomeiksi: missä myyntiprosessin vaiheissa sakataan ja miksi?
- Rakenna löydösten ympärille systemaattinen coaching-prosessi seuraavalle kvartaalille ja vedä harjoitustapaamisia tiimin kesken.
Yksi tärkeä huomio. Notetakerien automaattisesti tuottamat yksittäiset tapaamisyhteenvedot ei tee coaching-mielessä vielä juuri mitään. Koko pointti on ajaa ne oman bisneksen kannalta relevantin playbook-rakenteen läpi.
Tällä tavalla päästään todella yksityiskohtaisesti kiinni siihen, miksi prosessit venyy, purevatko arvolupaukset, onko ICP ylipäätään oikea, kysytäänkö oikeat kysymykset, muistetaanko vahvistaa päätöksenteon aikataulut ja uskalletaanko ottaa EI-vastauksia.
Missä coaching loppuu
Myynnissä tulee aina se saturaatiopiste, jonka jälkeen myyjän kyvykkyyksiä ei enää pysty coachaamaan tai skaalaamaan.
Prosessit, kysymykset, playbookit ja toimenpiteet voi oppia, ja ne pitääkin oppia. Tässä AI-työkalut auttaa ihan pirusti.
Mut tietyn pisteen jälkeen, vaikka kaikki olisi äärimmilleen optimoitu, jokainen myyjä joutuu navigoimaan tilanteet omien vaistojensa varassa. Lukemaan huoneen ilmapiiriä, energiaa ja kehonkieltä. Kaikkea sitä, mitä asiakas ei sano mut ajattelee. Uskaltamaan haastaa ja ottamaan kielteisen vastauksen.
Tätä kutsun pelisilmäksi, spel ögaksi. Sitä voi kehittää tiettyyn pisteeseen asti mut ei loputtomiin. Eikä sitä voi skaalata.
Tää on myös syy, miksi rekrytointi on myyntijohtajan tärkeimpiä päätöksiä. Kaikista ei ole myyjiksi, eikä tarvitsekaan olla.
Miksi yksittäinen myyntivalmennus ei toimi
Mä oon lähtökohtaisesti todella allerginen yksittäisille myyntivalmennuksille konseptina.
On kaksi eri asiaa luoda hurmosta ja jalkauttaa konkreettisia toimenpiteitä arkeen. Molemmille on toki paikkansa, mut jälkimmäinen on se, joka tuo tuloksia. Inspiraatio unohtuu seuraavaan maanantaihin mennessä.
Myynti on niin perhanan raaka ja vaativa laji. Sitä ei opita eikä opeteta deckien kautta. Jos ei ole itse ollut grindaamassa myyntiä, sitä on mun mielestä myös mahdotonta valmentaa eteenpäin.
Siksi, jos ostat myyntivalmennusta, katso tuloksia. Onko valmentaja itse myynyt, johtanut ja kasvattanut bisneksiä? Puhuuko myydyt eurot puolestaan?
Ja vielä tärkeämpää: kuka jalkauttaa opitun arkeen valmennuspäivän jälkeen? Jos vastaus ei ole myyntijohtaja viikkorytmissä ja 1-1:ssä, raha menee hukkaan.
Myyntivalmentamisen status quo on rikki, koska siitä puuttuu asioiden oikeat nimet: KPI:t, vaatimustason nostaminen, muutosjohtaminen, epämiellyttävät keskustelut ja konfliktit. Kädenlämpöinen ”kaikki on kliffaa” -pöhinä ei muuta mitään.
Pitääkö myyntijohtajalla olla oma myyntiquota?
Myyntijohtajan ei tarvitse olla tiimin kovin myyjä, mut hänen pitää olla uskottava myynnissä.
Kun sain ensimmäisen viiden hengen myyntiyksikön vedettäväkseni, siinä ei olisi paljon auttanut johtaa sivulinjalta ja kertoa muille, kuinka pitää myydä enemmän ja paremmin. Silloisesta 1,5 miljoonan dollarin ARR:n vuosimyynnistä toin kolmanneksen omilla myynneillä heti ensimmäisenä vuonna. Vuositavoitteet paukkui reilusti rikki, ja oltiin EMEA:n parhaiten suoriutuvien alueiden joukossa kolme vuotta putkeen.
Esimerkillä johtaminen antaa ihan eri mandaatin asettaa standardeja ja vaatimuksia arjessa. Samalla ansaitsee tiimin kunnioituksen, etenkin jos nousee rooliin organisaation sisältä.
Tää ei tietenkään saa tarkoittaa, että myyntijohtaja sooloilee omien kauppojensa parissa ja unohtaa tiimin johtamisen. Keskustelu tästä aiheesta tuppaa polarisoitumaan joko-tai-asetelmaksi. Todellisuudessa johto ei saa ikinä menettää pulssia markkinaan, myyntiin ja asiakkaisiin.
Alisuoriutumiseen reagointi
Kun myyjä ei suoriudu sovittujen tavoitteiden ja mittareiden mukaan, myyntijohtajan vastuu on reagoida. Ei suinkaan tehdä impulsiivista päätöstä työsuhteen päättämisestä, vaan käydä keskustelu juurisyistä.
Oon ollut urani aikana kahden käden sormien verran näissä tilanteissa. Oma empiria: noin 80 % keskusteluista päätyy lopulta siihen, että hommat paketoidaan tavalla tai toisella. Henkisesti se jalka on ollut ulkona jo pitkään, eikä tilanne enää käänny millään kehityssuunnitelmalla.
Ne ei ole ikinä mukavia tilanteita. Mut ne on välttämättömiä, niin yksilön kuin organisaationkin kannalta. Orgaaninen rotaatio on yksi myyntitiimin tuloksentekokyvyn keskeisistä elementeistä pitkällä tähtäimellä.
Pahinta, mitä voi tehdä, on olla reagoimatta. Silloin muulle tiimille annetaan signaali, että standardit ja tavoitteet on sanahelinää eikä samat säännöt päde kaikkiin. ”Miksi me sitouduttaisiin tähänkään uuteen toimintamalliin, kun Pera painelee edelleen omilla pelisäännöillä?”
Miksi alisuoriutumiseen ei sitten uskalleta reagoida? Kaksi syytä nousee yli muiden:
- Puuttuvat tavoitteet. Jos hyvän standardia ei ole määritelty viikko- ja kuukausitasolla, ei ole mitään, mitä vasten reagoida. Eikä alisuoriutumiseen voi puuttua kestävästi, jos vaatimustasoa ei ole koskaan selkeästi kommunikoitu.
- Pelko. Konflikteja vältellään, ja yksilön agenda dominoi yllättävän usein organisaation agendaa. Sit mennään kvartaali tai koko vuosi väärään suuntaan, vaikka kaikki tietää, että pitäisi reagoida.
Kun ensimmäisen kerran tulee mutu-fiilis muutoksen tarpeesta, intuitio on lähes aina oikeassa. Kysymys ei ole enää siitä, pitäisikö muutos tehdä, vaan milloin ja miten. Firma häviää perhanasti aikaa ja rahaa joka viikko, kun sitä lykätään.
Kova liiketoiminnan johtaminen ei tarkoita, että ihmisenä pitäisi olla kylmä. Päinvastoin. Vaikeat päätökset ja empatia ei sulje toisiaan pois. Tässä ammatissa jos missään johtamiselta edellytetään kykyä vaatia, vastuuttaa ja välittää.
Vaatimustaso tulee ylhäältä
Huono myyntijohtaminen ei ole aina pelkästään myyntijohtajan vastuulla. Se heijastaa usein myös toimitusjohtajan ja hallituksen asettamaa vaatimustasoa.
Myyntijohtaja tekee lopulta sitä, mistä hänelle maksetaan, ja sillä mandaatilla, joka on annettu. Jos mittaamisen vaatimustaso on vajavainen jo johtoryhmätason raportoinnissa, syntyy noidankehä: myynti ei suoriudu, eikä ole läpinäkyvää dataa juurisyiden analysointiin.
Erityisen tyypillistä tää on, kun toimitusjohtaja ei itse tule kaupallisesta taustasta. Silloin toimitusjohtajan tehtävä on vaatia myyntijohtajalta kriittistä ja täysin läpinäkyvää dataa liikevaihdon avainmittareista reaaliajassa, vaikka hän ei itse osaisi rakentaa sitä. Muuten myynti jää sille tasolle, jonka organisaatio sallii.
Tätäkään ei korjata yhdessä yössä hokkuspokkus-tempuilla. Se vaatii systemaattista johtamista arjessa. Ja se on usein melko epäkiitollista ja yksinäistä. Siksi sitä myös vältellään.
Tarkistuslista myyntijohtajalle
- Osaako jokainen myyjä kertoa saman vastauksen siihen, millä rytmillä tiimin suoritusta arvioidaan?
- Onko tiimin viikkopalaveri pidetty joka viikko viimeisen kvartaalin ajan, ja käytetäänkö sen aika leading-mittareihin eikä suljettujen eurojen kertaamiseen?
- Onko jokaisella myyjällä 1-1 vähintään joka toinen viikko, eikä yhtään ole peruttu ”kiireen” takia?
- Onko 1-1:ssä auki reaaliaikainen dashboard myyjän omista luvuista?
- Onko jokaisella myyjällä yksi nimetty taito, jota coachataan juuri nyt?
- Ajetaanko tapaamistranskriptit oman playbookin läpi vähintään kvartaaleittain?
- Tiedätkö, mihin jokainen tiimiläisesi on sitoutunut?
- Onko hyvän suorituksen standardi määritelty viikko- ja kuukausitasolla?
- Onko jokaiseen standardia alittavaan suoritukseen reagoitu keskustelulla?
- Näkeekö toimitusjohtaja tiimin avainluvut ilman erillistä pyyntöä?
Loppuun
Myyntijohtaminen ei ole inspiraatiota. Se on toistoa.
Sama viikkopalaveri. Sama 1-1-rakenne. Samat luvut auki. Sama kysymys siitä, mihin olet sitoutunut. Viikosta toiseen, silloinkin kun kalenteriin tunkee jotain kiinnostavampaa.
Melko tylsää. Ja juuri siksi se toimii.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä myyntijohtajan 1-1-keskustelussa käydään läpi?
Toimiva 1-1 kestää noin tunnin ja sisältää neljä osaa: myyjän numerot ja konversioluvut (5 min), 3–5 tärkeimmän myyntimahdollisuuden läpikäynti (20 min), yhden taidon coaching tapaamistallenteiden pohjalta (20 min) sekä myyjän jaksaminen ja tuen tarve (15 min). Pipeline-statusten päivitys ei kuulu 1-1:een, koska se löytyy CRM:stä.
Mitä myyntitiimin viikkopalaverissa käydään läpi?
Viikkopalaverissa käydään läpi, missä tiimi on viikon alkaessa euroina suhteessa tavoitteeseen ja mihin viikon aikana voidaan päästä. Pääpaino on leading-mittareissa: myyntiputken konversiossa, viikon kalenterissa olevissa päätöksissä ja aktiviteeteissa, koska niihin voi vielä vaikuttaa. Jokainen myyjä vastuutetaan oman viikkonsa tekemisestä.
Kuinka usein myyntijohtajan pitää pitää 1-1 myyjien kanssa?
Viikoittain tai vähintään joka toinen viikko. Tärkeintä on säännöllisyys: perutut 1-1-keskustelut viestivät tiimille, ettei rakenteella ole merkitystä.
Mikä on kellotaajuus myyntijohtamisessa?
Kellotaajuus on myyntiorganisaation yhteisesti sovittu rytmi, jolla tavoitteita seurataan ja suoritusta arvioidaan. Kaupallisissa tiimeissä tavoitteet kannattaa asettaa kuukausitasolle ja käydä läpi viikoittain. Myös palkkiomallin pitää olla linjassa samaan rytmiin.
Toimiiko myyntivalmennus?
Yksittäinen myyntivalmennus harvoin muuttaa tuloksia pysyvästi, koska opittu ei siirry arkeen ilman jatkuvaa johtamista. Valmennus toimii vain, jos myyntijohtaja jalkauttaa sen viikkorytmiin, 1-1-keskusteluihin ja coaching-prosessiin.
Miten alisuoriutuvaan myyjään pitäisi reagoida?
Ensin käydään keskustelu juurisyistä suhteessa ennalta sovittuihin tavoitteisiin ja mittareihin. Reagoimatta jättäminen on pahin vaihtoehto, koska se viestii muulle tiimille, etteivät standardit koske kaikkia. Edellytys reagoinnille on, että hyvän suorituksen taso on määritelty ja kommunikoitu etukäteen.