Asiakaspoistuma ja lisämyynti: miten nykyasiakkaiden liikevaihtoa johdetaan B2B-yhtiössä

Lyhyesti

Asiakaspoistuma on liiketoimintamallin ja johtamisen ongelma, ei pelkästään CS- tai KAM-tiimin. Liikevaihdon kasvu on lisämyynti plus uusmyynti miinus asiakaspoistuma, joten ilman poistuman ja lisämyynnin johtamista uusmyynti vain paikkaa vuotoa. Nykyasiakkaita johdetaan samalla kurilla kuin uusmyyntiä: poistuma mitataan euroina kuukausitasolla, jollakin on siitä tulosvastuu, asiakkuuksien terveyttä seurataan datalla, EBR:t pidetään systemaattisesti ja asiakkuustiimien palkkamalli on sidottu nettokasvuun ja poistumaan.

Mun papereissa olemassa olevien asiakkuuksien johtaminen on loppuviimein kaikkein tärkein ja firmalle arvokkain liikevaihdollinen funktio. Olettaen, että liiketoimintaa halutaan kasvattaa kestävästi.

Silti kaikki paukut ja efforti menee monesti uusmyynnin piiskaamiseen.

Puhutaan ”modernista myynnistä”, RevOpsista ja kaupallisista koneistoista. Mut harvoin kukaan mainitsee CS-liiketoimintaa omana datavetoisena tulosyksikkönään. Se on suorastaan tragikoomista.

Mä tuun maailmasta, jossa CS:n johtaminen numeroilla on aina ollut standardi. Oma palkkamalli oli vuosikaudet sidottu churniin ja asiakaskannan kasvuun: ensin 10 miljoonan euron Suomen liiketoiminnassa ja lopulta 30 miljoonan Nordic-ARR:ssä. Omilla myynneillä oon paikannut yli miljoonan edestä bruttopoistumaa. Meltwaterin Nordic-yksikkö toi vuosittain yli 2,5 miljoonaa dollaria lisä- ja ristiinmyyntiä bruttopoistuman päälle, parhaimmillaan yli 20 % deltana.

Kun sellaisesta ympäristöstä tulee, ei ole enää paluuta mihinkään muuhun. Siksi oon yhä vilpittömän hämmästynyt siitä, miten puolitehoilla liikevaihdon ylivoimaisesti isointa tulovirtaa usein kohdellaan.

Mikä on asiakaspoistuma ja miksi se on johtamisongelma?

Asiakaspoistuma eli churn on se osuus nykyasiakkaiden liikevaihdosta, joka menetetään irtisanomisten, sopimusten päättymisen tai käytön hiipumisen takia tietyllä ajanjaksolla. Se mitataan sekä euroina että prosentteina.

Churn on lopulta vain yksittäinen datapiste. Systeemi, joka churnia tuottaa, on johtamiskysymys.

Monesti CS-tiimi tekee arjessa monta asiaa oikein ja yrittää parhaansa. Silti poistuma on ennustamatonta. Juurisyyt istuu usein ihan muualla:

  • Handover ja onboarding on strukturoimattomia.
  • Myynnissä on yliluvattu suhteessa siihen, mitä tuote oikeasti tekee.
  • ICP on vino, ja myydään organisaatioille, joille ratkaisu ei istu.
  • Palkkamallit ei tue systemaattista tekemistä.

Näihin CS-tiimi ei yksin pysty. Eikä niitä ratkaista palkkaamalla yhtä uutta CS-henkilöä lisää. Ne ratkaistaan sillä, että johto ottaa asiakaspoistuman omistajuuteen täsmälleen samalla vakavuudella kuin uusmyynnin tavoitteet.

Kasvun europalapeli: neljä komponenttia

Liikevaihto ja sen kasvu syntyy neljästä komponentista:

  1. Nykyasiakkaiden jatkuva laskutus (ARR)
  2. Asiakaspoistuma (churn)
  3. Lisä- ja ristiinmyynti nykyasiakkaille (upsell ja cross-sell)
  4. Uusmyynti (new business)

Niiden välinen matematiikka on mustavalkoinen:

Liikevaihdon kasvu = lisämyynti + uusmyynti − asiakaspoistuma

Todellisuudessa tää tarkoittaa usein sitä, että uusmyynti ei tee lopulta euroakaan kasvua. Se korkeintaan paikkaa poistuman aiheuttamaa ”yllättävää” vuotoa.

Ja sit se klassinen silmänkääntötemppu: paineet kaadetaan ylhäältä alas uusmyynnin niskaan samalla, kun KAMit vaeltaa rauhassa tutkan alla. Siitä yksinkertaisesta syystä, ettei asiakaspoistuma ole mukana siinä yhtälössä, jolla liikevaihdon kokonaistavoitetta johdetaan.

Kaupallisen johtajan pitää pystyä vastaamaan toimitusjohtajalle koska tahansa: kuinka paljon uusmyyntiä tarvitaan, jotta liikevaihto kasvaa x prosenttia ennustettu poistuma huomioiden? Ja onko budjetoitu myyntitavoite ylipäätään synkassa tämän luvun kanssa? Harvalla organisaatiolla tää palapeli on näkyvissä yhdellä näkymällä. Siksi se puuttuu myös useimmista myyntiennusteista.

Brutto- ja nettopoistuma: delta churn esimerkillä

Bruttopoistuma on menetetty liikevaihto ennen lisämyyntiä. Nettopoistuma eli delta churn on bruttopoistuma, josta on vähennetty nykyasiakkaille tehty lisämyynti.

Esimerkki tukkimiehen kirjanpitona:

€ / kk %
Nykyasiakkaiden liikevaihto kuukauden alussa 200 000
Bruttopoistuma −50 000 −25 %
Lisämyynti (upsell, cross-sell, indeksikorotukset) +25 000 +12,5 %
Nettopoistuma (delta churn) −25 000 −12,5 %

Asiakaskannasta sulaa siis 25 000 euroa joka kuukausi, vaikka lisämyyntiä tehdään 25 000 euron edestä joka kuukausi.

Tästä johdon pitäisi päästä suoraan seuraaviin kysymyksiin:

  • Kenellä on liiketoiminnallinen vastuu poistumasta, ja miten sitä raportoidaan?
  • Paljonko uusmyynnin pitää tuottaa kuukausittain, jotta näillä luvuilla saavutetaan kasvutavoite?
  • Miksi poistuma on näin iso? Johtuuko se tuotteesta vai asiakkuuksien hoidosta?

Netto- ja bruttopoistuman välisen deltan johtaminen on ihan samalla tavalla tavoitteista johdettua numeropeliä kuin uusmyyntikin.

Happotesti: montako kohtaa teillä täyttyy?

Käy lista läpi rehellisesti. Jokainen täyttyvä kohta on euroja, jotka valuu ulos huomaamatta.

  1. Asiakaspoistumaa ei mitata euroina ja prosentteina kuukausitasolla.
  2. Kukaan ei ole tulosvastuussa CS-liiketoiminnan kasvusta tai poistumasta.
  3. Poistumaa ja asiakaskannan kasvua ei raportoida johtoryhmälle ja hallitukselle.
  4. CS- ja KAM-roolien palkkamallit ei ole sidottu nettokasvuun tai poistumaan.
  5. Lisämyynnille ei ole pelikirjaa eikä omistajaa.
  6. Irtisanoutuneiden asiakkaiden syitä ei tiedetä (hinta, kilpailija, tuote, palvelu vai orgaaninen syy).
  7. Irtisanominen ei käynnistä CS-tiimissä mitään systemaattista toimenpidettä.
  8. Asiakkuuksien health scorea ei ole määritelty eikä seurata datan kautta.
  9. CRM on vapaaehtoinen, koska KAMit ”tuntee asiakkaansa niin hyvin”.
  10. Account planit ei kuulu tiimin sanavarastoon.
  11. Ennustettua poistumaa ei budjetoida vuositasolla, eikä siitä johdeta erillistä lisämyyntibudjettia.

Jos ensimmäinen tai neljäs kohta täyttyy, on lähtökohtaisesti turha odottaa, että asiakkuustiimi tekee proaktiivisesti töitä poistuman eteen. Puhumattakaan asiakkuuksien kasvattamisesta.

On tragikoomista, että useita miljoonia vaihtavat firmat investoi isosti uusmyynnin tiimeihin ja kunnianhimoisiin myyntibudjetteihin. Samaan aikaan koko vuoden myyntibudjetin verran euroja valahtaa ulos toisesta päästä, eikä kukaan edes huomaa.

Churn alkaa onboardingista

Asiakaspoistuma ei ratkea irtisanomisvaiheessa. Se alkaa rakentua heti, kun asiakas siirtyy myynnistä asiakkuuksien puolelle.

Monessa firmassa sopimusuusinta käsitellään edelleen loppupään aktiviteettina. Herätään, kun kalenterissa näkyy sopimuksen päättymispäivä, ja aletaan kysellä, mikä fiilis asiakkaalla on. Siinä kohtaa eurot on yleensä jo valahtanut lahkeesta ulos.

Myynnistä CS:ään tehtävä handover on B2B SaaS -yhtiön kallein epäonnistuminen. Silti siihen ei koskaan rakenneta kunnon prosessia. Oon istunut sadoissa asiakastapaamisissa CS- ja KAM-tiimien kanssa, ja sama toistuu säännöllisesti: CS hyppää perehdytyspuheluun tietämättä, mitä myynnissä on luvattu. Miksi asiakas osti? Kuka siellä oikeesti käyttää tuotetta, ja kuka allekirjoitti sopimuksen ja mistä syystä?

Asiakas huomaa sekamelskan heti. Pahinta on, kun myynti dumppaa asiakkuuden CS:lle ja skippaa kick-offin kokonaan.

Kolme napakkaa käytäntöä handoveriin:

  1. CS tulee mukaan jo myyntiprosessin loppuvaiheessa esittäytymään.
  2. Myynti ja CS pitää sisäisen 30 minuutin handover-palaverin ennen asiakkaan kick-offia.
  3. Myynti osallistuu kick-offiin vähintään alkuun ja alustaa kumppanuuden kaikille läsnäolijoille.

Tähän käytetty tunti on moninkertaisesti halvempi kuin menetetty sopimusuusinta 12 kuukauden päästä.

Churnista tulee ennustettavaa vasta, kun asiakkuuksien hoitomalli on hallinnassa. Se tarkoittaa kolmea asiaa: omistajuus on selkeä (kuka vastaa ja miksi), kapasiteetti on realistinen (ehtiikö se ihminen oikeesti) ja handover on tehty niin, ettei asiakas tipu tyhjän päälle.

Health score ohjaa tekemistä, ei raportoi

Health score on asiakkuuden terveyden mittari, joka yhdistää esimerkiksi käyttödatan, sitoutumisen ja asiakaskontaktien tilan yhdeksi luokitukseksi. Sen tarkoitus on käynnistää toimenpiteitä, ei täyttää raportteja.

Eri health-vaiheet on datavetoinen ohjaus kaikelle CS-tekemiselle. Keltainen status tarkoittaa samaa kaikille, ja punainen käynnistää heti systemaattiset toimenpiteet asiakkuudessa.

Ilman tätä tekeminen jää ad hoc -sooloiluksi ja satunnaisiksi onnistumisiksi. Ja asiakkaalle vedetään se viimeinen ”pelastus-EBR” siinä vaiheessa, kun hän on henkisesti jo ulkona.

Hiljaiset signaalit pitää tunnistaa ennen kuin yhteistyö yllättäen päättyy. Siihen tarvitaan proaktiivinen kellotaajuus asiakkuuksien kanssa ja käyttödatan systemaattinen seuranta.

EBR: discovery-puhelu nykyasiakkaalle

EBR (Executive Business Review) on kvartaaleittain pidettävä strukturoitu tapaaminen asiakkaan avainhenkilöiden kanssa. Siinä käydään läpi yhteistyön tulokset, toimitettu arvo ja asiakkaan tavoitteet.

Sadoissa EBR:issä istuneena ja niiden ympäriltä yli miljoonan euron edestä lisämyyntiä tehneenä uskallan sanoa: kunnollisten EBR:ien puute on yksi GTM:n aliarvostetuimmista valuvioista. Ja se pätee mihin tahansa B2B-bisnekseen, jossa on maksavia asiakkaita ja toistuvia asiakkuuksia.

EBR:n tarkoitus on varmistaa, että:

  1. odotukset on linjassa
  2. arvo on selkeä ja toteutuu molemmin puolin
  3. palautteesta ja sitoutumisesta puhutaan avoimesti
  4. poistuma ja kasvu ei tule yllätyksenä.

EBR ei kerro teidän firmasta. Se kertoo asiakkaasta.

Uusmyynnin kielelle käännettynä EBR on discovery-puhelu nykyasiakkaalle, toistuvalla kadenssilla. Kaivetaan nykytila, kivut, tavoitteet ja toimitettu arvo. Jos selkeä kasvumahdollisuus nousee esiin, EBR:ssä ei aleta myydä. Sille buukataan erillinen palaveri.

Paras tapa saada EBR:t oikeesti tapahtumaan on sitoa ne bonusmalliin. Jos EBR:iä ei ole pidetty ja niitä ei löydy CRM:stä, muita bonuksia ei makseta. Kirjaukset alkaa kummasti kiinnostaa sen jälkeen.

Pirkkaniksi: HubSpotin playbookeista löytyy valmis EBR-pohja parilla klikkauksella. Ottakaa siitä agenda ja formaatti tiimille käyttöön, kirjatkaa toteutuneet EBR:t ja analysoikaa niiden anti.

Lisämyynti: kahden silmäparin malli

Lisämyynti nykyasiakkaille lähtee tehokkaimmin liikkeelle, kun asiakkuudella on kaksi vastuuhenkilöä: KAM omistaa asiakkuuden arjen ja substanssin, ja erillinen myyjä (Account Executive) omistaa lisämyynnin etenemisen.

Liian usein KAM kantaa yksin vastuun asiakkuuden hoidosta ja kylkeen vielä kasvattamisesta. Se toimii harvoin optimaalisesti. KAMit ei ole aina parhaita myyjiä, eikä tarvitsekaan. Heidän kuuluu olla substanssiasiantuntijoita omalla tontillaan ja nimensä mukaisesti manageroida asiakkuuksia.

Mitä kahden silmäparin malli mahdollistaa:

  1. Kaksi kontaktia per asiakkuus. Kun kaikki ei roiku yhden ihmisen varassa, poistuman riski pienenee ja asiakasdialogi syvenee.
  2. Selkeät roolit. KAM omistaa arjen, AE omistaa lisämyynnin etenemisen.
  3. Asiakas ymmärtää roolit heti: nykyinen tekeminen KAMin kautta, uudet palvelut ja laajennukset AE:n kautta.
  4. AE pystyy myymään KAMin osaamista, jolloin luottamus vahvistuu ja asiakkuuden arvo nousee.
  5. Good cop ja bad cop toimii. KAM pitää suhteen lämpimänä, AE tuo aikataulun ja prosessikontrollin.

Malli ei tee KAMista huonompaa. Päinvastoin, se tekee KAMin asiantuntijuudesta helpommin paketoitavaa. Ja comp-mallit synkataan luonnollisesti molemmille. Tää on yksi tärkeimmistä opeista yli miljoonan euron lisämyynnin varrelta.

Pidemmälle vietynä lisämyynti organisoidaan erilliseksi growth-tiimiksi, jolla on kuukausikohtaiset myyntitavoitteet, ja tavoitteet mitoitetaan niin, että ne kattaa vähintään asiakaspoistuman bruttomenetyksen. Asiakkuuksien kasvun viisi kypsyystasoa on käyty tarkemmin läpi palkkamalleja käsittelevässä artikkelissa.

Upsell ja cross-sell on uusmyynnin unohdetut kaksoset. Niitä pitää johtaa samanlaisena strukturoituna ja KPI-pohjaisena myyntisuppilona kuin uusmyyntiä. Myynti nykyasiakkaille on tulosurheilua siinä missä uusille: molemmista pitää maksaa ja palkita tulosten mukaan.

KAM ei omista asiakkuutta. Firma omistaa.

Pahin tikittävä aikapommi asiakkuuksien hoidossa on KAM, joka pyörittää portfoliotaan kuin omaa firmaansa. Elää illuusiossa, että omistaa asiakkuudet, eikä noudata yhteistä prosessia tai dokumentaatiota. Koska ”näin on aina tehty”.

Isoimmat asiakkuudet on vuosien varrella luonnollisesti parkkeerattu juuri näille senioreille, jotka nauttii taiteellisista vapauksista. Ja kun yksi heistä joku päivä lähtee, mukana katoaa todella paljon asiakkuuden kannalta kriittistä dokumentoimatonta tietoa.

Tätä ei voi syyttää pelkästään KAMeja. Organisaatio antaa sooloilulle mandaatin. Firma omistaa asiakastiedon, mut vaikea sitä on omistaa, jos sitä ei ole koskaan vaadittu.

Henkilökohtainen suhde asiakkaaseen on todella tärkeä. Mut sen varaan ei voi rakentaa koko liiketoimintaa. Asiakkuuksien arvo mitataan lopulta aina rahassa, ei yksittäisissä ihmissuhteissa.

Irtisanoneen asiakkaan prosessi

Jokainen irtisanoutunut asiakas kontaktoidaan selkeällä prosessilla. Neljä kysymystä:

  1. Miksi asiakas oikeesti irtisanoo?
  2. Mitä pitäisi tapahtua, jotta asiakkuus jatkuisi?
  3. Onko olemassa pienempi kokonaisuus, joka palvelisi asiakasta jatkossa paremmin?
  4. Jos mikään ei auta, mistä menetetyt eurot paikataan portfolioon?

Syyt dokumentoidaan järjestelmällisesti, ja niistä tehdään kuukausittain strukturoitu läpikäynti myynnin, tuotteen ja CS:n kesken. Samoin päättyneille asiakkuuksille tarvitaan systematisoitu win back -malli.

Palkkamalli ensin, hoitomalli sitten

Kun aikoinaan aloitin FREE.fi:llä, ensimmäinen asia, jonka CS-funktiossa muutin, ei ollut hoitomalli tai prosessi. Se oli koko palkkamalli. B2B-funktiolle rakennettiin malli, joka ohjasi kahteen asiaan: portfolion kasvattamiseen ja asiakaspoistuman minimointiin. Kaikki muu rakennettiin vasta sen päälle.

Hoitomalleja, luokitteluita ja health score -mittareita voi jalkauttaa kuinka paljon vaan. Ne ei hetkauta mihinkään, ellei palkkamalli ohjaa samaan suuntaan. Hoitomalli ilman insentiiviä on hyväntahtoinen toive, ei sen enempää.

Uusmyynnissä tää on itsestäänselvää. Jostain syystä sitä varotaan CS-puolella.

Sama pätee ylimpään johtoon. Jos kaupallisen johtajan insentiivit ei painota asiakaspoistumaa millään tavalla, on turha odottaa täyttä fokusta siihen. Asiakkuustiimien palkkamallin rakenne on käyty läpi tarkemmin palkkamalliartikkelissa.

Mitä johdon pitää tehdä

Kaikki se, mitä myynnin datavetoisessa johtamisessa tehdään, pitää pystyä toistamaan ja tekemään vielä paremmin CS:n puolella. Armottoman tiukalla rakenteella, mittareilla ja operatiivisilla toimintamalleilla.

Käytännössä:

  1. Nimeä yksi henkilö, jolla on tulosvastuu nykyasiakkaiden liikevaihdosta: säilyvyydestä, poistumasta ja kasvusta.
  2. Mittaa poistuma euroina ja prosentteina kuukausitasolla, sekä brutto että netto.
  3. Budjetoi ennustettu poistuma vuositasolle ja johda siitä erillinen lisämyyntitavoite. Ja päätä, kuka sen myy.
  4. Laske uusmyynnin tavoite vasta tämän jälkeen.
  5. Sido asiakkuustiimien ja kaupallisen johtajan palkkiot nettokasvuun ja poistumaan.
  6. Ota EBR:t ja health score käyttöön systemaattisesti.
  7. Käy poistuman syyt läpi kuukausittain myynnin, tuotteen ja CS:n kesken.

CS-johtajat on monesti globaaleissa SaaS-yhtiöissä kovapalkkaisimpia ammattilaisia bonuksineen. Sille on syynsä.

Tarkistuslista: nykyasiakkaiden johtaminen

  1. Tiedetäänkö viime kuun brutto- ja nettopoistuma euroina?
  2. Onko nimetty henkilö, jolla on tulosvastuu nykyasiakkaiden liikevaihdosta?
  3. Raportoidaanko poistuma ja asiakaskannan kasvu johtoryhmälle ja hallitukselle?
  4. Onko uusmyynnin tavoite laskettu ennustettu poistuma huomioiden?
  5. Onko handover myynnistä CS:ään strukturoitu prosessi?
  6. Onko health-vaiheet määritelty, ja käynnistääkö punainen status toimenpiteet automaattisesti?
  7. Pidetäänkö EBR:t kvartaaleittain, ja löytyykö ne CRM:stä?
  8. Onko lisämyynnillä nimetty omistaja ja pelikirja?
  9. Kontaktoidaanko jokainen irtisanoutunut asiakas samalla prosessilla?
  10. Onko asiakkuustiimien palkkamalli sidottu nettokasvuun ja poistumaan?

Loppuun

Uusmyynti on helpompi myydä hallitukselle. Se näyttää kasvulta.

Mut jos toisesta päästä valuu saman verran ulos, kukaan ei ole kasvattanut mitään. Kasvu tehdään nykyasiakkaissa. Melko tylsää, loppujen lopuksi.

Usein kysytyt kysymykset

Mikä on asiakaspoistuma?

Asiakaspoistuma (churn) on se osuus nykyasiakkaiden liikevaihdosta, joka menetetään tietyllä ajanjaksolla irtisanomisten, sopimusten päättymisen tai käytön hiipumisen vuoksi. Se mitataan euroina ja prosentteina, tyypillisesti kuukausi- ja vuositasolla.

Mikä ero on brutto- ja nettopoistumalla?

Bruttopoistuma on menetetty liikevaihto ennen lisämyyntiä. Nettopoistuma on bruttopoistuma, josta on vähennetty nykyasiakkaille tehty lisä- ja ristiinmyynti. Jos nykyasiakkaiden liikevaihto on 200 000 € kuukaudessa, bruttopoistuma 50 000 € ja lisämyynti 25 000 €, nettopoistuma on 25 000 € eli 12,5 %.

Miten asiakaspoistumaa voi vähentää?

Asiakaspoistumaa vähennetään rakentamalla strukturoitu handover myynnistä asiakkuustiimille, seuraamalla asiakkuuksien terveyttä datalla, pitämällä säännölliset EBR-tapaamiset, sitomalla asiakkuustiimien palkkiot nettokasvuun ja poistumaan sekä nimeämällä johtoon henkilö, jolla on tulosvastuu nykyasiakkaiden liikevaihdosta.

Mikä on EBR?

EBR (Executive Business Review) on asiakkaan avainhenkilöiden kanssa säännöllisesti, tyypillisesti kvartaaleittain pidettävä tapaaminen. Siinä käydään läpi yhteistyön tulokset, toimitettu arvo, palaute ja asiakkaan tulevat tavoitteet. Tavoite on, ettei asiakaspoistuma tai kasvumahdollisuus tule yllätyksenä.

Kenen pitää myydä lisämyyntiä nykyasiakkaille?

Tehokkaimmin lisämyynti toimii, kun asiakkuudella on kaksi vastuuhenkilöä: asiakasvastaava (KAM) omistaa asiakkuuden arjen ja substanssin, ja erillinen myyjä tai growth-tiimi omistaa lisämyynnin etenemisen. Molempien palkkiomallien pitää tukea asiakkuuden kasvua.

Aloita tästä

Katso miten audit ja 30–60–90 päivän roll-out toimii.

Kolme viikkoa, kiinteä laajuus ja tulokset valmiina hallitukselle. Jos audit ei nosta esiin mitään, mihin tiimi tarttuu 30 päivän sisällä, jatkamiselle ei ole syytä.

Tai ota suoraan yhteyttä

Haluatko jutella ensin? Soita tai laita sähköpostia.