Mitä toimitusjohtajan ja hallituksen pitää vaatia myynniltä

Lyhyesti

Myynnin vaatimustaso tulee aina ylhäältä, toimitusjohtajan ja hallituksen akselilta. Toimitusjohtajan pitää nähdä myynnin avainluvut reaaliajassa: myyntiputken arvo, win-rate, keskikauppa, myyntisyklin pituus ja kvartaalin viimeisin ennuste. Hallituksen pitää seurata ennusteen osumatarkkuutta, asiakaspoistumaa euroina ja sitä, kuka omistaa liikevaihdon kasvun. Kasvutavoite lasketaan auki asiakaspoistuma ja lisämyynti huomioiden ennen kuin se annetaan myynnille. Huono myyntijohtaminen on useimmiten oire organisaation rakenteesta, ei yhden ihmisen luonnevika.

Tuskin yksikään myyntijohtaja herää aamulla tavoitteenaan johtaa huonosti.

Usein ihminen tekee parhaansa, mut joutuu operoimaan ympäristössä, jossa pelisäännöt vaihtuu lennosta ja odotukset on yhtä aikaa kovat ja epämääräiset.

Kun budjetoidusta myyntitavoitteesta dipataan pahasti, syntyy lumipalloefekti. Hallitus ja toimitusjohtaja puskee myyntijohtajaa, ja myyntijohtaja vierittää paineen tiimin niskaan. Harvemmin katsotaan ylöspäin, sinne mistä vaatimustaso, mandaatti ja strateginen kompassi oikeasti tulee.

Oon tehnyt viimeisen puolentoista vuoden aikana tiivistä työtä kymmenen eri yhtiön toimitusjohtajan ja kaupallisen johtajan kanssa, ja istunut itse molemmilla puolilla pöytää: co-CEO:na FREE.fi:ssä ja aluejohtajana Meltwater Nordicsissa. Tää artikkeli on kirjoitettu toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenelle, joka haluaa tietää, mitä myynniltä pitää vaatia ja miten sitä johdetaan ylhäältä.

Kenen vastuulla kaupallinen strategia on?

Kaupallisen strategian hyväksyy ja vahvistaa toimitusjohtaja ja hallitus. Sen toteuttaminen arjessa on kaupallisen johdon vastuulla.

Simppeli kysymys. Silti siihen on johtoryhmässä yllättävän vaikea saada suoraa vastausta, koska kaksi asiaa menee helposti sekaisin:

  1. Strategia on päätös siitä, mitä myydään, kenelle ja miksi.
  2. Sen eläminen todeksi on eri asia: valitut asiat tehdään oikein ja systemaattisesti viikosta toiseen.

Mä turhaudun termiin ”myyntistrategia”, koska sillä ei ole konkreettista kaikua juuri missään organisaatiossa. Korkeintaan konsulttien jargonissa ja deckeissä. Rautalangasta: myyntistrategia on oikeiden asioiden tekemistä oikeille kohderyhmille. Myynnin operatiivinen johtaminen on sitä, että valitut asiat tehdään oikein arjessa.

Ongelma on, että monessa firmassa nää kaksi ei kohtaa missään vaiheessa. Myyntiä mitataan tuloksesta, ehkä. Mut sitä ei tueta selkeällä mandaatilla, standardeilla ja johtamisen toimintamalleilla ylhäältä alas.

Myynti on se etulinjan funktio, joka altistuu asiakkaan todellisuudelle joka päivä ja jonka kautta liikevaihto syntyy tai jää syntymättä. Siksi sen äänen pitäisi kuulua strategiassa raskaammin kuin se monessa firmassa kuuluu. Muuten kaupallinen johto päätyy rooliin, jossa se kuuntelee, perustelee ja mukautuu, mut ei saa mandaattia johtaa muutosta.

Yksittäistä myyjää ei voi päivän päätteeksi syyttää siitä, jos myydään väärää tuotetta, väärään markkinaan ja väärällä metodologialla.

Myynnin vaatimustaso tulee ylhäältä

Myyntijohtaja tekee lopulta sitä, mistä hänelle maksetaan, ja sillä mandaatilla, joka hänelle on annettu. Jos standardit ja mittaaminen ontuu jo johtoryhmätasolla, myynti ei ole koskaan kutosvaihteella.

Valitettavan monissa firmoissa myynnin standardit puuttuu jo johtoryhmän raportoinnista. Silloin syntyy noidankehä: myynti ei suoriudu, eikä ole läpinäkyvää dataa juurisyiden analysointiin. Kierre jatkuu kvartaalista toiseen, ja sormi osoittaa aina samaan suuntaan.

Erityisen yleistä tää on, kun toimitusjohtaja ei itse tule kaupallisesta taustasta. Se ei ole ongelma sinänsä. Ongelma on, jos vaatimustasoa ei silloin osata asettaa. Toimitusjohtajan ei tarvitse osata rakentaa myynnin dashboardeja itse. Hänen pitää vaatia, että ne on olemassa ja että luvut on reaaliajassa saatavilla.

Toki on niitä poikkeuksellisia myyntijohtajia, jotka tuo standardit, vaatimustason ja raportointikäytännöt mukanaan. Niitä on muutama tusinassa, ja ne on edelleen selvässä vähemmistössä. Firman johtaminen ei voi perustua siihen, että satuttiin palkkaamaan sellainen.

Mitä toimitusjohtajan pitää nähdä milloin tahansa

Toimitusjohtajan pitää pystyä kysymään myyntijohtajalta kolme asiaa milloin tahansa ja saamaan vastaus heti:

  1. Mikä on myyntiputken tämänhetkinen euroarvo kvalifioituina mahdollisuuksina?
  2. Mikä on nykyinen win-rate näistä?
  3. Mikä on keskikaupan koko ja myyntisyklin pituus?

Nää neljä lukua muodostaa yhdessä Sales Velocityn, eli sen, kuinka monta euroa myyntikone tuottaa päivässä. Parhaassa tapauksessa toimitusjohtaja näkee ne dashboardilta ilman, että kenenkään tarvitsee koota niitä erikseen.

Yksi peukalosääntö: ”tarjous ulkona” -statuksella olevat prosessit ei kuulu tähän otantaan, ellei kvalifiointi ole tehty. Ongelma, ratkaisu, aikataulu, budjetti ja päätöksentekijä. Tarjous ei ole sama asia kuin ennustettava myyntimahdollisuus.

Ja yksi kysymys, jonka pitäisi olla läsnä jokaisessa toimitusjohtajan ja kaupallisen johtajan keskustelussa: mikä on tän kvartaalin viimeisin ennuste?

Hyvä myyntijohtaja osaa rakentaa positiivista momentumia. Etenkin Q4:n alussa kuullaan usein ”isosta kvartaalista” ja ”hyvästä saumasta venyä vuositavoitteeseen”. Tätä ei pidä sekoittaa ennusteen osumatarkkuuteen. Miten ennuste, coverage ja liukuma mitataan, on käyty läpi myyntiennustetta käsittelevässä artikkelissa.

Myynnin mittarit hallitukselle

Hallituksen ei tarvitse seurata myyjäkohtaisia lukuja. Sen pitää seurata niitä lukuja, jotka kertoo, onko kaupallinen kone kunnossa ja osuuko ennuste.

Mittari Mitä se kertoo hallitukselle
Sales Velocity ja sen neljä osatekijää Kuinka tehokkaasti myynti muuttaa mahdollisuudet rahaksi
Ennusteen osumatarkkuus Voiko kaupallisen johdon lupauksiin luottaa
Pipeline coverage suhteessa kvartaalin tavoitteeseen Onko tavoite ylipäätään saavutettavissa
Brutto- ja nettopoistuma euroina Paljonko nykyasiakkaista valuu ulos
Lisämyynti nykyasiakkaille Kasvaako asiakaskanta vai vain säilyy
Uusmyynti suhteessa poistumaan Tekeekö uusmyynti kasvua vai paikkaako se vuotoa

Jos kukaan hallituksessa ei ota aktiivisesti kantaa myyntiputken konversioon ja asiakaspoistumaan euroina, kukaan ei myöskään osaa kysyä niistä. Eikä vaatia vastauksia.

Kasvutavoite lasketaan auki ennen kuin se annetaan myynnille

”Me tarvitaan 500 000 euroa lisää myyntiä Q4:llä.” Tää on lainaus yhdestä keskustelusta. Sanoin, että oon täysin väärä kaveri, jos sitä toivotaan pikavoittona jostain.

Q4:llä toistuu sama déjà vu joka vuosi. Budjettiluvut, ennusteet ja hallituksen excelit on pöydällä, ja ihmetellään, miksi tavoitteesta jäädään ja mistä se kurotaan kiinni ensi vuonna. Myyntijohtaja on usein epäreilussa prässissä, koska kukaan ei vaadi nykyasiakkaiden puolelta samaa tulosvastuuta.

Liikevaihdon kasvu syntyy neljästä komponentista: nykyasiakkaiden jatkuva laskutus, asiakaspoistuma, lisämyynti ja uusmyynti. Kasvu on lisämyynti plus uusmyynti miinus poistuma.

Ennen kuin uusmyynnille annetaan tavoite, johdon pitää tietää:

  1. Paljonko liikevaihdosta säilyy tai kasvaa ilman uusmyyntiä?
  2. Mistä lisämyynti nykyasiakkaille syntyy, ja miten sitä ennustetaan?
  3. Mikä on realistinen asiakaspoistuma euroina ja prosentteina?

Vasta sen jälkeen voidaan kysyä, paljonko uusmyynnin pitää kattaa. Oon jutellut viimeisen kahden vuoden aikana yli sadan organisaation kanssa, ja harvassa tää palapeli on näkyvissä. Ilman sitä uusmyynti ei usein tee euroakaan kasvua, vaan paikkaa poistuman aiheuttamaa vuotoa. Nykyasiakkaiden johtamista on avattu tarkemmin asiakaspoistumaa ja lisämyyntiä käsittelevässä artikkelissa.

Hallituksessa pitäisi olla joku, joka on itse myynyt

Kasvuyhtiön hallituksessa pitäisi olla joku, joka on itse myynyt, johtanut ja skaalannut kaupallista organisaatiota. Harvemmin näin on.

Tyypillinen kokoonpano on hallitusammattilaisia, sijoittajia, omistajia, juristeja ja rahoitusalan ammattilaisia. Kaupallinen substanssiosaaminen loistaa poissaolollaan. Lopputulos toistuu: hallitustasolla ei osata kysyä oikeita kysymyksiä, koska kukaan ei ole elänyt sitä, mitä kaupallisessa organisaatiossa tapahtuu arjessa.

Neljä kysymystä, joihin hallituksen pitäisi pystyä ottamaan kantaa. Liian usein ne jää toimitusjohtajan yksinäiseksi taakaksi:

  1. Onko myyntijohtaja kyvykäs johtamaan organisaatiota tässä kasvuvaiheessa, vai onko hän jo yli kapasiteettinsa?
  2. Onko myyntitiimin resursointi ja osaaminen sillä tasolla, mitä kasvutavoite edellyttää?
  3. Kuka lopulta omistaa liikevaihdon kasvun, ja onko se kaikille selvää?
  4. Milloin hallituksen pitää reagoida, ja mitkä signaalit pitäisi tunnistaa ennen kuin ollaan jo myöhässä?

Parhaimmillaan hallitus on strateginen sparrauskumppani operatiiviselle johdolle. Ei pelkästään riskienhallintaa ja compliance-tarkastelua.

Toimitusjohtaja ei saa menettää kosketusta asiakkaisiin

Kasvuyhtiön toimitusjohtaja ei saa koskaan menettää kosketustaan markkinaan ja asiakkaisiin.

FREE.fi:n loppuaikoina oltiin edelleen kolmen miljoonan euron kuukausittainen bisnes, ja kaikki kivet käännettiin koko organisaation voimin. Kahdeksi päiväksi jalkauduttiin kirjaimellisesti katukuvaan ympäri Helsinkiä. Juteltiin ruokalähettien kanssa, jaettiin kylmää juotavaa ja kysyttiin suoraan, miten heidän arkensa laskutuksen kanssa sujuu. Saatiin tietoa, jota ei olisi ikinä saatu käyttäjädataa tuijottamalla.

Samana keväänä lanseerattiin malli, jossa jokainen rekisteröitynyt käyttäjä kontaktoitiin soittamalla. Ennen kuin malli jalkautettiin asiakaspalvelutiimille, puheluita soitettiin koko organisaation voimin, johto mukaan lukien. Kun tuli kommenttia, ettei tunnissa voi soittaa kymmentä puhelua, vastaukseksi riitti käydä itse soittamassa tunnissa 17 läpivietyä keskustelua.

FREE:n tarina päättyi lopulta konkurssiin, ja matkalle mahtui kasapäin virheitä. Mut näiden toimenpiteiden osalta ei tarvinnut jossitella päivääkään.

Jos kasvuyhtiön toimitusjohtajana et ole valmis istumaan asiakkaan ääreen, kun tilanne vaatii, kuka sen sitten tekee?

Kun kasvuyhtiö kasvaa ensimmäisestä vaiheesta: ”one big family” -syndrooma

Kun yhtiö on kasvanut vahvan tuotteen ja markkinan mukana tyypillisesti 1–2 miljoonan euron kokoluokkaan, vastaan tulee lähes aina sama vaihe.

Ensimmäiset viisi kuusi rekrytointia ovat olleet uskomattoman tärkeitä. Joka paikan höylääjiä, jotka tekee kaikkea ja venyy kaikkialle. Mut he eivät välttämättä ole sellaisenaan parhaita viemään firmaa seuraavaan vaiheeseen. Silloin palkataan ensimmäinen ulkopuolinen kaupallinen johtaja, joka tuo mukanaan vaatimustason, rakenteen, läpinäkyvät luvut ja päivitetyt palkkamallit.

Yksilöt, jotka ovat aiemmin saaneet toimia vapaasti, joudutaan istuttamaan parempaan muottiin. Muuten uusiakaan rekrytointeja ei voida perehdyttää selkeästi mitattavaan rooliin. Tää aiheuttaa valtavia kasvukipuja ja defenssejä. Argumentteina kuullaan ”oltiin yks iso perhe” ja ”ennen oli kaikki paremmin”.

Sille on monesti syynsä, miksi firmat jää jumiin tiettyyn liikevaihtoluokkaan. Jos bisnes halutaan viedä miljoonasta viiteen miljoonaan, se vaatii todella erinäköistä johtamista. Ja tässä vaiheessa toimitusjohtajan tuki uudelle kaupalliselle johtajalle ratkaisee. Ulkopuolinen johtaja tarvitsee talon sisältä pari championia, ja mandaatin rekrytoida omia luottotyyppejä. Muuten hän on todella yksin.

Account planit isoimmille asiakkuuksille

Tyypillisesti selkeä vähemmistö asiakkaista, noin 15–30 %, tuo merkittävän enemmistön liikevaihdosta, noin 60–80 %. Silti näille asiakkuuksille ei ole monessa firmassa minkäänlaista systematisoitua suunnitelmaa.

Account plan on terminä kökkö ja epäseksikäs, mut bisneksen kannalta todella kriittinen. Sen pitää sisältää vähintään neljä asiaa:

  1. Asiakkaan kartoitus ja taustoitus
  2. Omat ratkaisut, joita asiakkaalle tarjotaan
  3. Asiakkaan relevantit sidosryhmät
  4. Ne asiakkuudet, joihin suurin panostus kohdistetaan

Muutama kysymys, joihin jokaisen asiakkuudesta vastaavan pitää osata vastata johtoryhmän edessä:

  • Miten asiakas tekee rahaa, ja mistä sen kannattavuus syntyy?
  • Miten päätökset tehdään, ja ketkä niihin vaikuttaa?
  • Mitä merkittäviä investointeja asiakas on tehnyt viimeisen 12–24 kuukauden aikana?
  • Mitkä ulkoiset tekijät vaikuttavat asiakkaan liiketoimintaan juuri nyt?

Kaupallinen johtaja vastaa siitä, että account planeja toteutetaan. Mut jos toimitusjohtaja ei tätä edellytä, homma jää helposti piippuun.

Milloin hallituksen pitää reagoida?

Hallituksen pitää reagoida, kun kaupallisen koneen luvut kertovat rakenteellisesta ongelmasta, ei vasta kun vuositavoite on jo menetetty. Tyypillisiä signaaleja:

  1. Ennuste poikkeaa toteumasta toistuvasti yli 25 %.
  2. Myyntiputken kattavuus on toisen kvartaalikuukauden lopussa alle 1,5-kertainen suhteessa tavoitteeseen.
  3. Yli 40 % ennustetuista kaupoista liukuu seuraavalle jaksolle.
  4. Asiakaspoistumaa ei tiedetä euroina.
  5. Kukaan ei osaa sanoa, kuka omistaa liikevaihdon kasvun.
  6. Kaupallinen johto ei pysty vastaamaan yllä oleviin kolmeen kysymykseen ilman erillistä selvitystä.

Kun ensimmäisen kerran tulee tunne, että muutos on tarpeen, intuitio on lähes aina oikeassa. Kysymys ei ole enää siitä, pitäisikö muutos tehdä, vaan milloin ja miten. Firma häviää aikaa ja rahaa joka viikko, kun sitä lykätään.

Tällaista muutosta ei korjata parilla myyntivalmennuksella, workshopilla tai lyhyellä konsultoinnilla. Jos valtimo vuotaa, muumilaastari ja hyvä fiilis ei auta. Muutoksen läpivienti vie helposti useamman kvartaalin ja vaatii pitkäjänteistä staminaa, koska vääristä tavoista pitää oppia pois. Sen pitääkin olla epämukavaa.

Myyntitiimin arjen johtamisen perusteet on käyty läpi myyntijohtamista käsittelevässä artikkelissa, ja palkkamallin merkitys palkkamalliartikkelissa. Jos talon sisällä ei ole aikaa tai osaamista muutoksen läpivientiin, yksi vaihtoehto on fractional CRO.

Tarkistuslista toimitusjohtajalle ja hallitukselle

  1. Onko kaupallinen strategia kirjattu päätöksenä siitä, mitä myydään, kenelle ja miksi?
  2. Onko kaupallisella johdolla selkeä mandaatti toteuttaa se?
  3. Näkeekö toimitusjohtaja myyntiputken arvon, win-raten, keskikaupan ja myyntisyklin reaaliajassa?
  4. Kysytäänkö kvartaalin viimeisin ennuste joka viikko?
  5. Seurataanko ennusteen osumatarkkuutta hallitustasolla?
  6. Raportoidaanko asiakaspoistuma ja lisämyynti euroina johtoryhmälle ja hallitukselle?
  7. Onko kasvutavoite laskettu auki poistuma ja lisämyynti huomioiden ennen kuin uusmyynnin tavoite on asetettu?
  8. Onko jollain johtoryhmässä tulosvastuu nykyasiakkaiden liikevaihdosta?
  9. Onko hallituksessa kaupallista substanssiosaamista?
  10. Onko isoimmille asiakkuuksille tehty account planit?

Loppuun

Huono myyntijohtaminen on useimmiten oire organisaation rakenteesta ja kulttuurista. Ei yhden ihmisen luonnevika.

Ja oireen hoitaminen alkaa siitä, mitä ylhäältä vaaditaan.

Usein kysytyt kysymykset

Mitä myynnin mittareita hallituksen pitää seurata?

Hallituksen kannattaa seurata Sales Velocityä ja sen osatekijöitä (kvalifioidut mahdollisuudet, keskikauppa, win-rate ja myyntisyklin pituus), ennusteen osumatarkkuutta, myyntiputken kattavuutta suhteessa tavoitteeseen, asiakaspoistumaa euroina sekä nykyasiakkaille tehtyä lisämyyntiä. Näistä näkee, onko kaupallinen toiminta kunnossa ja voiko ennusteeseen luottaa.

Mitä toimitusjohtajan pitää tietää myynnistä?

Toimitusjohtajan pitää pystyä milloin tahansa näkemään myyntiputken euroarvo kvalifioituina mahdollisuuksina, win-rate, keskikaupan koko, myyntisyklin pituus ja kvartaalin viimeisin ennuste. Lisäksi hänen pitää tietää, paljonko nykyasiakkaiden liikevaihdosta menetetään ja kuka omistaa liikevaihdon kasvun.

Kuka vastaa kaupallisesta strategiasta?

Kaupallisen strategian eli päätöksen siitä, mitä myydään, kenelle ja miksi, hyväksyy ja vahvistaa toimitusjohtaja ja hallitus. Kaupallinen johto vastaa strategian toteuttamisesta arjessa. Myynnin vaatimustaso, mandaatti ja mittaaminen tulevat ylhäältä.

Pitääkö kasvuyhtiön hallituksessa olla myynnin osaaja?

Kasvuyhtiön hallituksessa kannattaa olla vähintään yksi jäsen, joka on itse myynyt, johtanut ja skaalannut kaupallista organisaatiota. Ilman kaupallista substanssiosaamista hallitus ei osaa kysyä oikeita kysymyksiä myyntiputkesta, asiakaspoistumasta tai kaupallisen johdon kyvykkyydestä.

Mikä on account plan?

Account plan on suunnitelma yksittäisen tärkeän asiakkuuden säilyttämiseksi ja kasvattamiseksi. Se sisältää asiakkaan kartoituksen, tarjottavat ratkaisut, asiakkaan sidosryhmät ja panostusten kohdistamisen. Account planit kannattaa tehdä niille asiakkaille, jotka tuovat merkittävimmän osan liikevaihdosta.

Aloita tästä

Katso miten audit ja 30–60–90 päivän roll-out toimii.

Kolme viikkoa, kiinteä laajuus ja tulokset valmiina hallitukselle. Jos audit ei nosta esiin mitään, mihin tiimi tarttuu 30 päivän sisällä, jatkamiselle ei ole syytä.

Tai ota suoraan yhteyttä

Haluatko jutella ensin? Soita tai laita sähköpostia.